HSL:n suunnitelma ottaa käyttöön uusi E-vyöhyke vuoden 2025 aikana on herättänyt perusteltua keskustelua oikeudenmukaisuudesta. Uudistus koskisi erityisesti Pohjois-Tuusulaa – esimerkiksi Jokelaa ja Kellokoskea – jotka siirtyisivät nykyiseltä D-vyöhykkeeltä uuteen E-vyöhykkeeseen. Samalla matkustaminen Helsingin suuntaan kallistuisi merkittävästi. (HSL.fi)
Kysymys ei ole vain teknisestä vyöhykemuutoksesta, vaan periaatteellisesta valinnasta: kohdellaanko kuntalaisia tasapuolisesti vai siirretäänkö yhden alueen kustannuksia toisen ongelman ratkaisemiseksi?
Oikeudenmukaisuus koetuksella
E-vyöhykkeen keskeinen perustelu on se, että Järvenpää ei ole HSL:n jäsenkunta, mutta sen asukkaat ovat voineet hyödyntää HSL:n subventoituja lippuja. (HSL.fi) Ratkaisuksi on valittu vyöhykkeen laajentaminen siten, että myös Pohjois-Tuusula siirtyy kalliimpaan maksuluokkaan.
Tämä herättää oikeutetun kysymyksen: onko kohtuullista, että HSL:n jäsenkunnan asukkaat maksavat hinnan siitä, että ulkopuolinen kunta hyötyy järjestelmästä?
Tuusulan kunnan näkemyksen mukaan ei ole. Arvioiden mukaan hinnat voivat nousta jopa yli 30 prosenttia Pohjois-Tuusulan ja Helsingin välisillä matkoilla, mikä on selvästi enemmän kuin muualla järjestelmässä. (tuusula.cloudnc.fi) Tällainen kohdennettu hinnankorotus rikkoo helposti hallinnon keskeistä periaatetta: suhteellisuutta.
Mitä osakassopimus ja järjestelmän logiikka sanovat?
HSL toimii kuntayhtymänä, jossa jäsenkunnat rahoittavat liikennettä ja subventoivat lippuja. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jäsenkuntien asukkaille tarjotaan edullisempaa liikkumista kuin ulkopuolisille.
Tästä näkökulmasta hinnoittelun eriyttäminen ei ole sinänsä ongelma – se on koko järjestelmän perusta.
Mutta kriittinen kysymys on: saako eriyttäminen kohdistua jäsenkunnan sisällä epätasaisesti?
Jos saman kunnan sisällä osa asukkaista joutuu maksamaan huomattavasti enemmän ilman vastaavaa palvelutason parannusta, tasapuolisuusperiaate alkaa horjua. Pohjois-Tuusulan tapauksessa kyse ei ole palvelun paranemisesta, vaan hinnan noususta.
Toteutuuko tasapuolisuus?
Nykyisessä mallissa ei täysin.
- Pohjois-Tuusula maksaa enemmän kuin muu Tuusula
- Korotus johtuu Järvenpään asemasta, ei paikallisista olosuhteista
- Vaikutus kohdistuu rajattuun joukkoon asukkaita
Tämä yhdistelmä tekee ratkaisusta vaikeasti perusteltavan oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
Lisäksi on riski, että hinnankorotus vähentää joukkoliikenteen käyttöä ja lisää autoilua – mikä on ristiriidassa ilmasto- ja liikennepolitiikan tavoitteiden kanssa. (tuusula.cloudnc.fi)
Vaihtoehto: kohdennettu ratkaisu – Järvenpää mukaan HSL:ään
Jos ongelman ydin on Järvenpään asema HSL:n ulkopuolisena mutta hyötyvänä kuntana, loogisin ratkaisu olisi kohdistaa toimenpiteet sinne, missä ongelma syntyy.
Mahdollisia vaihtoehtoja:
- Järvenpää liittyy HSL:ään
– kustannukset ja hyödyt jakautuvat tasapuolisesti - Erillinen hinnoittelu Järvenpäähän
– esimerkiksi lisämaksu tai erillinen vyöhykelippu - Valtion tai kuntien välinen kompensaatiomalli
– ei siirretä kustannuksia yksittäisille asuinalueille
Näillä ratkaisuilla saavutettaisiin sama tavoite – kustannusten oikeudenmukaisempi jako – ilman, että Pohjois-Tuusulan asukkaat joutuvat maksajiksi.
Johtopäätös
E-vyöhykkeen käyttöönotto nykyisessä muodossaan ei näyttäydy oikeudenmukaisena Pohjois-Tuusulan kannalta. Se siirtää kustannuksia väärään paikkaan ja rikkoo tasapuolisuuden periaatetta saman kunnan sisällä.
Kestävä ratkaisu ei synny vyöhykkeitä siirtelemällä, vaan varmistamalla, että kaikki järjestelmästä hyötyvät myös osallistuvat sen rahoitukseen.
Toisin sanoen: ongelma ei ole Tuusulassa – vaan järjestelmän rajapinnassa. Ja siksi ratkaisunkin pitäisi löytyä sieltä.
Kirjoittaja Kyösti Lehtonen
Tarkastuslautakunnan jäsen (sd.) ja Pohjois-Tuusulan Demarit ry:n puheenjohtaja